5.7.

poseerausta puolustusministeriön edessä


tunnelmia presidentinlinnan takapihalta


Antti:

Siinä 20:00
Vilna eksyttää, ihmettelee ja viilentää. Vielä ennen lähtöämme täältä KOSOVON helmestä teimme tutkimusmatkan sen sisimpään. Kapitalismin kultaisten kaarten alla porukkamme jakautui kahtia, niihin joilla on varaa valita ja niihin, joille periaatteet eivät ole elämä... miten kukin asian näkee.
McDonald's oli oikea Länsimaisen hyvinvoinnin kulmakivi vielä tuoreen sotaisia arpiaan peittelevässä liettuassa. Myymälä oli muita ympäröiviä rakennuksia uudempi, sen saman mallin mukaan rakennettu rasvasatsi marketti, johon voi törmätä niin Idahossa, Tuusulassa kuin täällä rajaseudullakin. Sisällä rakennuksessa ei ollut merkkiäkään kärsivän kansakunnan tuskasta opasteiden kieliä lukuunottamatta, vaan se oli sisustettu kuin vierashotelliksi niille länsimaalaisille, jotka tunsivat olonsa eksyneiksi ja halusivat kokea palan kodin turvaa.
Palasimme 'Donaldsilta miltei suorinta tietä, takaisin vanhaan kaupunkiin jonne olimme tuoneet auton parkkiin 3:n ristin mäeltä kaikista epäsopivuuksista huolimatta. Matkan varrelta löytyneestä intialaisesta kaupasta ostetut suitsukkeet täyttivät Kleinbussin tuoksullaan ja lievittivät kuuman auton tuskaa siihen asti, kun rankkasade aloitti automme piiskaamisen.
Sade oli tervetullut ja menimme ulos virkistäytymään puolialastomina, puolustusministeriön sekä presidentin turvamiesten seuratessa toimiamme uteliaina. Ihmetys oli myös viereisen Hotellin ihmisillä suuri, kun ihmiset kadulta sisälle ajanut sade sai suomalaiset ulos iloitsemaan ja puhdistautumaan.
...toinen puoli joukostamme pääsi eksymään, sillä miljoonakaupungin tuhannet kadut ovat omiaan siihen. Koko ryhmä oli kuitenkin koossa jo sateen loputtua, valmiina jättämään Vilnan, tuon unohdetun kaupungin, sekä sen ihmiset omiin askareisiinsa, kaduille vihanneskojuihinsa, naapurustoihin, sodan ja ajan syömiin laatikkotaloihin....

Vilnassa Spink sai uutta ilmettä